Piirtäminen
On ollut minulle rentouttava tapa jo lapsesta saakka. En ole mikään huippupiirtäjä enkä siihen pyrikään, piirrän omaksi ilokseni. Koneella en osaa piirtää enkä värittää, joten yleensä jätän työt suosiolla raakaversioiksi. Olen aivan täysin tolvana Photoshopissa, Paint shop  Prolla tai Gimpillä värittämisessä, joten jätän ne asiat mielellään ihmisille, jotka sitä osaa.
Piirrostyylini on saanut paljon vaikutteita Japanilaisesta mangasta ja animesta, mutta en silti sitäkään tyylisuuntaa sokeana seuraa. Piirrän mielelläni enemmän humoristisella pohjalla, kuin vakavalla, täysin anatomisella ja reaalisella tyylillä. Eli jos kädet ovat yhtä pitkät kuin jalat, älä jää katsomaan että se häiritsee, ei se häiritse minuakaan!

Kirjoittaminen
Olen lapsesta saakka kirjoittanut tarinoita, tai itse asiassa silloin kun opin kirjoittamaan, eli ykkösluokalla. Harmi vain, niitä tuotoksia ei taida enää olla liiemmälti tallella. Ajattelin, että en koskaan tarvitsisi niitä.
Pienenä jo kasasin omia "kirjoja", eli piirsin 5-20 A4:lle kuvia ja niittasin ne yhteen kirjaksi, jolle tein kannen. Vein kirjan äidilleni ja pyysin häntä kirjoittamaan siihen tekstin. Olin aina varannut yläreunaan tekstille tilaa 5-8cm riippuen, paljonko selitystä kuvalle pitäisi mahtua. Minä siis piirsin ja äiti kirjoitti, mitä sanelin. Suurin osa kirjoistani kertoi minusta ja hevosista, kuinka minulla oli hevonen ja paljon eläimiä. Myös joissakin tarinoissa oli mukana naapurin hevostyttö Miia, jonka kanssa kävin lapsena tallilla, sekä naapurin mummolassa vierailulla käynyt Mikko, jonka kanssa suunnittelimme pienenä menevämme naimisiin. Muistan yhden kohdan oikein elävästi kirjoistani ja se meni kuta kuinkin näin:
"Minna ja  Mikko kiipesivät vuorta ylös. Mikko päätti silloin kokeilla riippumista ja päästi irti. Minna pysähtyi.
"Mikko, nouse ylös!"
Tällaista, olen ollut Victor Hugo jo lapsesta lähtien :D (ja meillä OLI valjaat kirjassa kun kiipesimme vuorta!)